Olen käyttänyt postauksessa lähteitä positiivisen psykologian opintojeni muistiinpanoja sekä kirjallisuutta eri lähteistä. Postaus perustuu tutkimukseen mindfulnessista, joka on Jon Kabat-Zinn kehittämä sekä transsendenttiseen meditaatioon, joka on Maharishi Mahesh Yogin kehittämä. Puhun kuitenkin yhteisesti meditaatiosta.

Meditaation tutkiminen tieteellisesti alkoi 1970-luvulla Maharishi Mahesh Yogin ansiosta. Hän oli tunnettu meditaatiomestari ja guru, joka nousi tunnetuksi Bealtes-yhtyeen henkisenä opettajana. Bealtes-yhtyeen jäsenet harjoittivat transsendenttista meditaatiota, TM:ää.
Tutkimuksissa huomattiin, että meditaatiolla on hyvin suuri vaikutus niin fyysesti kuin psyykkisesti ja yleensäkin positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen. Tutkimuksia meditaatiosta tehdään tällä hetkellä yli 1000 tutkimusta vuodessa.

Meditaation säännöllinen harjoitus vaikuttaa tutkitusti psykologisesti vähentäen ahdistusta, stressiä, masennusta, vihaa ja riippuvuuksia. Sen sijaan se lisää positiivisia tunteita, itsemyötätuntoa, luottamusta elämään. (Brow, Ryan, Creswell, 2007; Malinowski 2013)

Fysiologisia hyötyjä sen sijaan on positiivinen vaikutus verenkiertoelimistöön, verenpaineen aleneminen, kivun lievityksessä sekä hyötyä sairauksien, esimerkiksi diabeteksen ja syövän hoidossa. Sillä on myös positiivinen vaikutus immuunijärjestelmään.

Meditaation myötä oma tietoisuus omasta mielestä ja kehosta lisääntyy. Meditaation avulla voi oppia suhtautumaan omaan itseensä eri tavalla, oppia sietämään epämukavuutta, ahdistusta ja masennusta. (Brow, Ryan, Creswell, 2007; Malinowski 2013)

Ehkäpä merkittävimpänä hyötynä voi mainita ajallemme, jossa elämme on meditaation positiivinen vaikutus stressiin. Meditaatio on tapa hallita stressiä, josta hyötyy jokainen ihminen. Jooga ja meditaatio yhdessä auttavat saamaan elämään tasapainoa, onnea ja rauhaa. Meditaatio auttaa olemaan rennompi, jolloin reaktiivisuus vähenee.

Lauri Rauhala, Helsingin yliopiston psykologian apulaisprofessori kirjoitti tieteellisen teoksen 1980-luvulla, jossa hän kertoo, että tutkimus meditaatiosta alkoi fysiologiasta, tutkimalla ihmisen elintoimintoja. Jo näissä tutkimuksissa ymmärrettiin, että meditaation avulla stressi ja jännitys vähenivät. Meditaatiolla tutkittiin olevan myös positiivinen vaikutus verenkiertoelimistöön ja unettomuus väheni. Vanheneminenkin hidastui. Lauri Rauhala eli yli 100-vuotiaaksi meditoiden elämän loppuun asti.

Stressihormoni kortisoli, josta puhutaan nykypäivänä paljon, erittyy paljon stressaavassa tilanteessa. Haluan tässä mainita, että stressaava tekijä ei aina ole ns. henkisestä paineesta aiheutuva, vaan esimerkiksi kahvi aiheuttaa kortisolin nousua ja sitä kautta olo voi tuntua stressaantuneemmalta ja aiheuttaa ahdistavia tuntemuksia. Stressi on siis kokonaisuus, jossa on monta aiheuttajaa.

Vuonna 1988 Yhdysvalloissa tehtiin tutkimus, jossa oli 1500 meditoivaa ihmistä ja 6000 ei meditoivaa ihmistä. Tutkimuksessa tutkittiin 20 eri sairautta ja niissä todettiin, että meditoivat ihmiset sairastivat keskimäärin 50% vähemmän kuin ei meditoivat ihmiset. Meditoinnilla on todettu olevan positiivinen vaikutus stressinhallintaan ja krooninen stressi myös aiheuttaa enemmän sairasteluja immuunipuolustuksen ollessa heikompi. Tutkimus totesi myös, että muissa sairausryhmissä meditoivat ihmiset sairastivat 90% vähemmän.

Meditaation on tutkittu tasaavan tunne-elämää, vähentävän katkeruutta, vihaa, aggressioita ja pelkoja.

Meditaatio (sekä jooga myös) toimivat hyvänä ennaltaehkäisevänä toimintana ihmisen hyvinvoinnille. Terveyttä tulisi mielestäni muutenkin katsoa enemmän ennaltaehkäisevästä näkökulmasta eikä niin, että toimitaan vasta sitten, kun ihminen on kaivautunut niin suureen kuoppaan, että sieltä pääseminen tuntuu mahdottomalta.

Viimeisen 20 vuoden aikana meditaatiotutkimus on ottanut suuria harppauksia, ja kuten tämän tekstin alussa totesin, tutkimuksia tehdään tällä hetkellä yli 1000 vuodessa. Tietoa meditaation hyvää tekevistä vaikutuksista tulee jatkuvasti lisää.

Meditaation myönteisten hyötyjen on todettu näkyvän aivokuvissa, jossa vaikutukset näkyvät aivojen eri alueilla ja hermostollisissa reiteissä (Tang, Hölzner & Posner, 2015).

Mindfulness-meditaation on tutkimuksissa todettu helpottavan mm. ahdistusta, masennusta, unettomuutta, syömishäiriöitä sekä rumpujen pärinää, kivun ja kroonisen stressin hoidossa! (Farb, Anderson & Segal, 2012; Hölzel, ym., 2011).

Yhteenvetona voi siis mainita tärkeimmiksi positiivisiksi hyödyiksi stressin, masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden vähenemisen, mutta myös positiivisen vaikutuksen ihmisen verenkiertoelimistöön, kivun hoitoon ja eri sairauksien hoitamiseen, kuten diabetekseen ja syöpään.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että meditaation säännöllinen harjoittaminen voi auttaa pääsemään eroon autopilotilla toimivilla ajatus- ja käyttäytymismalleista. Meditointi auttaa tunteidensäätelyssä (Ryan & Deci, 2000; Deci & Ryan, 2008).

Tutkimusten mukaan meditaatiolla on positiivisia hyötyjä aivoihin, jolloin meditaatiota säännöllisesti harjoittavien ihmisten aivot olivat suurempia sekä aivokuori ja aivojen eri toiminnot vahvemmat kuin ihmisillä, jotka eivät meditoineet. Ikääntymisen aiheuttamaa aivojen surkastumista on myös todettu olevan vähemmän meditoivilla ihmisillä.

Haluan itse vielä jakaa oman kokemukseni säännöllisestä meditaatiosta. Olen itse todennut meditoinnin auttavan kaikkein parhaiten stressinhallintaan. Herkästi stressaantuvana ja unettomuuteen herkästi taipuvana ihmisenä meditaatio (ja jooga) on tehnyt elämästäni huomattavasti tasapainoisempaa monilta osin. Kolmen lapsen äitinä väsymys ei ole ollut suurta kuin vuosia sitten vastasyntyneen esikoisen äitinä, joka ei vielä tiennyt meditaatiosta yhtään mitään. Se on tasannut tunne-elämää, auttanut uupumuksen ja masennuksen selättämisessä, vähentänyt reaktiivisuutta, auttaa syömään terveellisemmin eikä mielitekoja ei esiinny juurikaan ja jos esiintyy, muistan pysähtyä miettimään, mistä se johtuu. Aamuisin meditoidessa tunnen fyysisesti kuinka aivot alkavat ”saamaan happea”, mieli kirkastuu, olo kevenee, tunnen onnen tunteita ihan fyysisesti kehossani. Nykyisin meditaatio tuo saman piristyksen kuin vuosia sitten aamukahvi tyhjään vatsaan. En tosin ole luopunut aamukahvista, se on toinen pyhä hetkeni aamurutiineissa.

Itsemyötätunto on myös lisääntynyt. Stressinhallinnan lisäksi suurimpana hyötynä olen kokenut sen, että en enää jännitä uusia tilanteita. Nykyään osaan mennä uusiin tilanteisiin rauhallisena, omana itsenäni. Joogan ja meditaation avulla lisääntynyt kehotietoisuus ja mainitsemani itsemyötätunto ovat olleet suuressa roolissa jännityksen vähentymisessä.

Viemällä huomion hengitykseen ja olemalla läsnä, huomio pysyy nykyhetkessä ja kielteisten ajatusten määrä vähenee.

Lyhyesti sanottuna, elämäni on hyvin tasapainoista ja onnellista. Elän tavallista arkea kolmen lapsen äitinä, olkapäitä myöden ruuhkavuosiviidakossa, mutta sisälläni on rauha ja tasapaino. Haluan puhua joogan ja meditaation hyödyistä, koska niille on jo paljon tieteellistä pohjaa, mutta vuosituhansien ajan ihmiset ovat kokemuksen kautta todenneet meditaation hyödyt omassa elämässä.

Postauksessa käytetty lähteenä Taavi Kassilan kirjoittamaan Meditaation kultainen kirja, Terveyskirjasto.fi, sekä positiivisen psykologian opintojeni muistiinpanoja, joissa on viitattu tutkimuksiin, niistä maininta tekstissä. Olen myös merkinnyt suoraa tekstiin, joihin tutkimuksiin viittaan.